Aikuisopiskelijan kannattaa selvittää mahdollisuutensa tukeen ja vapaaseen

| marraskuu 24, 2017

Opiskelut voi aloittaa tai niitä voi jatkaa missä iässä tahansa. Meillä on kyky oppia uusia asioita läpi elämämme, myös sellaisia joissa tarvitaan motoriikkaa. Uuden harrastuksen tai vaikka täysin uuden kielen opiskelu saattaa tuntua aikuisena pelottavalta ajatukselta, mutta aikuinen saattaa oppia joskus nuorta paremminkin. Vaikka asian mieleen painaminen vaatii aiempaa enemmän toistoja, on opiskelutekniikka yleensä paremmin hallussa. Myös motivaatio on yleensä kohdillaan, kun opiskellaan sellaista alaa tai asiaa, joka todella itseä kiinnostaa ja johon liittyy myös tulevaisuuden suunnitelmia. Uudet opinnot voivat olla hyvä tilaisuus myös toteuttaa aiemmin toteuttamatta jääneitä unelmia, kuten esimerkiksi vaihto-opiskelu ulkomailla.

Aikuisten opiskelua tuetaan melko hyvin

Aikuiset saavat uusiin opintoihinsa taloudellista tukea. Koulutusrahaston tutkimuksen yllättävän harva on kuitenkaan tästä mahdollisuudesta tietoinen. Aikuiskoulutustuki on huomattavasti anteliaampi tukimuoto kuin Kelan myöntämä opintotuki, joten aikuisena opiskelusta haaveilevan kannattaa ottaa asiasta selvää. Aikuiskoulutustukeen kuuluu noin 700 euron perusosa sekä ansio-osa, joka määräytyy palkan perusteella. Jos kuukausipalkka on 2 500 euroa, tukea saa yhteensä 1 465 euroa. Yrittäjän tilanne on hieman erilainen, sillä hän saa ainoastaan perusosan, mutta voi toisaalta tienata kaksi kolmasosaa siitä summasta, minkä normaalisti kuukaudessa tienaa.

Lisäksi pitkään samassa työssä olleilla on mahdollisuus opintovapaaseen. Monet pelkäävät työnantajan reaktiota opintovapaata miettiessään, mutta kyseessä lain mukaan työntekijälle kuuluva oikeus, johon työnantaja ei oikeastaan voi vaikuttaa. Toki esimerkiksi opintovapaan ajoituksesta kannattaa keskustella avoimesti, jotta esimies ehtii löytää tilalle sijaisen.

Opintovapaan ja aikuiskoulutustuen mahdollisuutta hyödynsi 39-vuotias Santtu Saukkonen, joka on juuri valmistumassa Metropolia-ammattikorkeakoulusta automaatiotekniikan insinööriksi ja lähti opintojensa loppuvaiheessa puoleksi vuodeksi vaihto-opiskelemaan Saksaan. Hän saa opintoihinsa aikuiskoulutustukea, joka on määrältään vastaava ansiosidonnaisen työttömyysturvan kanssa. Huoltoteknikkona työskentelevä Saukkonen otti opintoja varten kahden vuoden opintovapaan.

Myös aikuisena voi lähteä vaihto-opiskelijaksi

Erityisesti vaihto-opintoihin liittyy usein maine loputtomasta juhlimisesta ja hädin tuskin täysi-ikäisistä opiskelijoista. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa totuus ja mukaan mahtuu monenlaisia ja monen ikäisiä opiskelijoita. Samalla pääsee tutustumaan uuteen kulttuuriin, josta voi aikuisena saada aivan toisenlaisia asioita irti kuin nuorempana. Samalla toteutuu tietenkin myös se alkuperäinen ajatus, oman alan opinnot jossain toisessa kiinnostavassa oppilaitoksessa, toisten alasta kiinnostuneiden kanssa. Monellakaan lukioikäisellä ei välttämättä ole varaa lähteä vaihtoon, mutta jos unelma on jäänyt elämään, sen voi toteuttaa aikuisena.

Saukkonen kertoo ajatuksen vaihto-opiskelusta heränneen heti opintojen alkuvaiheessa. Nyt hän on tyytyväinen päätökseensä lähteä rohkeasti myös ulkomaille, sillä näin opinnoista muodostui mahdollisimman monipuolinen paketti, jolla on arvoa myös tulevaisuudessa. Samalla Saukkonen otti haltuun saksan kielen ja uskoo käyttävänsä sitä myös työelämässä tulevaisuudessa.

Opintovapaa antoi mahdollisuuden panostaa opintoihin tosissaan

Saukkonen kertoo valinneensa lukion jälkeen asentajan opinnot, sillä hänellä oli kova halu päästä käytännön töihin ja opetella alaa sitä kautta. Suunnitelmana oli silloinkin täydentää joskus myöhemmin opintoja ja valmistua sitten insinööriksi. Ennen uusien opintojen aloittamista Saukkonen ehti työskennellä asentajana kaksitoista vuotta ja työ alkoi muuttua jo liiankin rutiininomaiseksi. Toisaalta heittäytyminen kokopäiväiseksi opiskelijaksi tuntui riskialttiilta. Ensimmäisen vuoden Saukkonen opiskeli työn ohessa, mutta päivärytmi muuttui äärimmäisen rankaksi. Työpäivän jälkeen hän suuntasi kouluun ja teki kotitehtävät aamulla ennen töitä. Viikonloput hän varasi opinnoille, joten vapaapäiviä ei hänen elämäänsä mahtunut. Opintovapaa osoittautui lopulta hyväksi ratkaisuksi, vaikka aluksi työnantaja sitä epäilikin. Sijainen ehti kuitenkin löytyä ja vapaasta sovittiin hyvässä hengessä. Nyt Saukkonen miettii, löytyisikö vanhasta työpaikasta hommia myös insinöörille.

Kategoria: Uutiset

About the Author ()

Comments are closed.