Lukihäiriö ei ole este vaativallekaan uralle

| syyskuu 28, 2017

Karoliina Sallinen on hyvä esimerkki siitä, ettei lukihäiriö ole este edes erinomaista luku- ja kirjoitustaitoa vaativalle ammatille. Juuri ennen ylioppilaskirjoituksia Sallisella todettiin keskivaikea lukivaikeus. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä asiaa oli tutkittu jo kolmannelta luokalta lähtien. Alakoulussa diagnoosia ei saatu kuitenkaan aikaiseksi, sillä Karoliina oli vilkas ja leikkisä lapsi, eikä suostunut keskittymään kokeeseen tarpeeksi kauan. Vanhemmat ja opettajat huomasivat silti selviä oppimisvaikeuksia. Tästä huolimatta Karoliina pääsi läpi peruskoulusta ja lukiossakin selvisi pitkälle ilman virallista todistusta lukihäiriöstä ja ilman todistuksen myötä sallittavia apuvälineitä. Peruskoulusta kunnianhimoinen ja kilpailuhenkinen nainen valmistui huikealla 9,6 keskiarvolla ja tämä siis ilman minkäänlaisia tukitoimia. Nyt Karoliina kuitenkin toteaa, että ilman äitinsä apua hän ei olisi onnistunut koulunkäynnissä. Toisaalta hän on tyytyväinen siihen, että oppi jo nuoresta pitäen tekemään töitä tavoitteidensa eteen ja kertoo yliopiston tuntuneen suorastaan helpolta peruskoulun ja lukion jälkeen.

Jatkuvalla harjoittelulla voi oppia tunnistamaan ja korjaamaan virheet

Nykyään Karoliina tarvitsee luku- ja kirjoitustaitoa työssään joka ikinen päivä. Hän toimii yläkulussa äidinkielen opettajana ja kirjoittaa lisäksi suosittua Kolmistaan-blogia. Karoliina on julkaissut myös kirjan vuonna 2016. Osin menestyksestään johtuen Karoliinalta kysytäänkin jatkuvasti, mikä ihmeen lukihäiriö hänellä voi olla, kun hän kuitenkin selviää niin hyvin vaativista luku- ja kirjoitustehtävistä. Karoliinan tekniikkana on ollut opetella tunnistamaan omat virheensä ja sitten korjata ne. Tutut kirjainyhdistelmät on nimittäin mahdollista oppia ulkoa, kun niitä treenaa tarpeeksi. Näin lukihäiriö voisi jäädä jopa huomaamatta, mutta tuttujen sanojen lisäksi lukitestissä käytetään myös sellaisia sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Tämä paljastaa usein lukihäiriön niidenkin ihmisten kohdalla, jotka suoriutuvat tuttujen sanojen kirjoittamisesta lähes täydellisesti. Tuntemattomien sanojen vaikeus näkyy myös vieraiden kielten opettelun hankaluutena, sillä niiden sanat eivät ole vielä tuttuja.

Virallinen diagnoosi vasta lukiossa

Alakouluajoista Karoliinalla on kuitenkin myös huonoja muistoja. Hän on ollut lapsesta asti kiinnostunut äidinkielestä ja kirjoittamisesta ja oppi jo nuorena tunnistamaan omia virheitään, saaden äidinkielen kokeista ja aineista jatkuvasti kymppejä. Lopputodistuksessa äidinkielen numerona oli kuitenkin aina yhdeksän ja tälle Karoliina ei vieläkään keksi muuta syytä kuin lukihäiriön, sillä luokkakaverit saivat samoilla koearvosanoilla kymppejä todistukseen. Tämän takia Karoliina halusikin, ettei lukihäiriö selviä kenellekään yläkoulussa. Äidinkielen arvosana olikin koko yläkouluajan kymppi. Vielä lukiossakaan Karoliina ei halunnut kertoa opettajille oppimisvaikeuksistaan. Ennen ylioppilaskoetta hänen äitinsä kuitenkin sai kuitenkin tyttären vakuutettua siitä, että lukitesti voisi olla hyvä idea. Karoliina kävi testissä ja sai vihdoin virallisen diagnoosin lukihäiriöstä. Sen perusteella hän olisi ollut oikeutettu helpotettuun ylioppilaskokeeseen, mutta hänen koulunsa unohti hakea erityislupaa ja Karoliina joutui tekemään ylioppilaskokeen samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin.

Lukihäiriö auttaa ymmärtämään oppimisvaikeuksia

Karoliina kertoo, että kovaan harjoitteluun häntä on motivoinut paitsi kunnianhimo, myös rakkaus tarinoita ja kirjoja kohtaan. Hän vakuuttaa, että hankalammista ja ensinäkemältä tylsistäkin aiheista voi löytää jotain itseä kiinnostavaa. Tätä metodia Karoliina pyrkii hyödyntämään myös oppilaidensa kanssa. Karoliina uskoo, että lukihäiriö on hänen ammatissaan ehdoton etu, sillä sen kautta hän pystyy ymmärtämään paremmin, mikä lukemisessa ja kirjoittamisessa voi olla vaikeaa. Hänellä on myös lukihäiriöstä kärsiviä oppilaita, joita hän on pystynyt tukemaan ahdistuksen keskellä. Karoliina muistuttaa, että opettajalle ei ole riitä se, että on hyvä opettamassaan aineessa, vaan pitää osata asettua myös oppilaiden asemaan. Hän on päättänyt toimia opettajana paremmin kuin hänen omien kouluaikojensa äidinkielenopettajat.

Kategoria: Uutiset

About the Author ()

Comments are closed.