Näkövammaisuus ei estä opiskelua ja ammattejakin on tarjolla laidasta laitaan

| syyskuu 20, 2017

Näkövammaisia opetettiin pitkään omissa kouluissaan ja ammateiksikin oli tarjolla lähinnä käsityöläisyyttä, kuten korien tekemistä tai hierojana toimimista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja nykyään ihanteena pidetään, että sokea oppilas voisi apuvälineiden turvin opiskella normaalisti luokassa näkevien oppilaiden kanssa. Myös ammattikirjo on laajentunut ja yhä useampi täysin sokea on korkeasti koulutettu. Autoa, venettä tai lentokonetta sokea ei toki pysty ohjaamaan, mutta muuten rajoituksia ei juuri ole. Teknisten apuvälineiden kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi lähes minkä tahansa alan opiskelun. Eniten sokean tai heikkonäköisen opiskelijan helpottavat tietokoneohjelmat, jotka muuttavat ruudulla olevan tekstin puheeksi sekä digitaaliset pistenäytöt. Sokeiden joukossa on runsaasti mm. atk-asiantuntijoita.

Suomessa on työikäisiä näkövammaisia noin 12 000 kappaletta. Näkövammaisten keskusliiton mukaan heistä noin 5 000 käy töissä. Vuosittain noin 300-400 työikäistä suomalaista menettää näkönsä joko osittain tai kokonaan. Aikuisena näkönsä menettäneiden kohdalla vanhassa työtehtävässä on usein mahdollista jatkaa työtehtäviä mukauttamalla ja ympäristöä muokkaamalla. Mikäli ammatissa jatkaminen ei kuitenkaan onnistu tai kiinnosta, vaihtoehtona on aina uudelleen kouluttautuminen tai täydennyskoulutus.

Susannan näkövamma ei ole vienyt opiskeluintoa

Lukiosta valmistunut Susanna Halme on näkövammainen, joka onnistui kuitenkin suorittamaan lukion samassa ajassa näkevien luokkalaistensa kanssa. Hänen näkökykynsä heikkeni jo lapsena ja se huomattiin Susannan ollessa muutaman vuoden ikäinen. Nykyään hän pystyy erottamaan hahmoja kirkkaassa valossa ollessaan ja tätä hän hyödyntää lähinnä liikkumisen apuna. Susanna kertoo opiskelun vaatineen ehkä hieman enemmän töitä häneltä kuin muilta, mutta sujuneen silti ongelmitta. Apuvälineinä opiskelussaan Susanna käyttää ruudunlukuohjelmalla varustettua tietokonetta, joka muuttaa ruudulla olevan tekstin pistekirjoitukseksi. Kaikki hänen koulukirjansa vietiin ohjelman kautta tietokoneelle. Koulussa Susanna teki kaikki muistiinpanonsa, tehtävät ja kokeet tietokoneella. Kaunokirjalliset teokset hän kuunteli äänikirjoina.

Suurimmat haasteet liittyvät tekniikkaan

Apuna opiskeluissa Susannalla oli henkilökohtainen avustaja, jolta hän sai tarvittaessa apua liikkumisessa. Apua tuli myös koulukavereilta, eikä Susannaa myöskään kiusattu tai syrjitty näkövamman takia. Hän kertoo pitäneensä aina opiskelusta ja lopulta hän oli ylioppilaskirjoituksissakin koulunsa toiseksi paras. Hän oli myös ainoa vuonna 2015 pitkän matematiikan kirjoittanut näkövammainen. Matematiikkaan tosin liittyivät opiskelun suurimmat haasteet, sillä näkövammaisille ei ole vielä kehitetty kunnollista symboleita lukevaa laskinta. Tekstinäyttö pystyy tulkitsemaan vain yhden rivin kerrallaan, joten geometria, vektori ja esimerkiksi potenssilaskut vaativat soveltamista.

Unelma-ammattia Susannalla ei ole, mutta hän on lukion jälkeen hakenut opiskelemaan historiaa ja ruotsia Tampereen yliopistoon. Lisäksi hän työskentelee Näkövammaisten keskusliitossa.

Harrastuksista iloa ja energiaa

Ammattien kirjon lisäksi myös näkövammaisten harrastusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet merkittävästi ja niihin on panostettu. Lajeja riittää maalipallosta lasketteluun ja keilailusta ampumahiihtoon. Susanna harrastaa opintojensa ohessa maalipalloa ja pelaa Suomen naisten maajoukkueessa. Energinen nuori nainen harrastaa lisäksi ratsastusta ja kilpailee lajissa seuratasolla. Edellisten lisäksi hän kilpailee myös vammaisuinnissa SM-tasolla.

Vapaa-ajallaan Susanna surffailee netissä muiden nuorten tavoin ja kiittelee älypuhelimen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Älypuhelimen voice over -puheohjelma mahdollista esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käyttämisen. Lisäksi puhelimen ohjelmat auttavat navigoinnissa ja tunnistavat värejä. Susanna uskoo tekniikan kehittyvän nopeaa vauhtia edelleen ja mahdollistavan jatkuvasti sujuvamman netin käytön.

Näkövammaisten opiskelumahdollisuuksista saa parhaiten tietoa Näkövammaisten keskusliitosta. Palvelupisteestä ja nettisivuilta saa keskitetysti tietoa esimerkiksi avustajan ja apuvälineiden hankkimisesta. Liiton koulutuspoliittinen suunnittelija auttaa opiskeluasioissa ja ammatinvalinnassa ja työnhaussa apua saa puolestaan liiton työllisyyspalvelujen työvoimaneuvojilta. Lisäksi liitossa osataan neuvoa, miten työpaikalle tai kouluun saa tarvittavat apuvälineet, jotta mikään ei olisi esteenä unelmien toteuttamiselle.

Kategoria: Uutiset

About the Author ()

Comments are closed.