Opiskelu kannattaa myös vanhana

| joulukuu 6, 2017

Opiskelemaan ryhdytään yhä useammin myös vanhemmalla iällä, eikä edes eläkeläinen ole yliopistossa täysin tavaton näky. Opiskelu tuokin sisältöä monen eläkeläisen päiviin ja samalla haasteet ja tavoitteet pitävät virkeänä. Moni eläkeläinen kehuu, että opiskelusta saa paljon enemmän irti, kun pohjalla on elämänkokemusta ja erilaisia töitä. Totta onkin, että eläkeläiset tuntuvat menestyvän opinnoissaan mainiosti ja opinnot myös etenevät vauhdilla.

Vanhoilla päivillään opiskelevia on yliopistoissa yhä enemmän. Itä-Suomen yliopistossa yli 63-vuotiaiden opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 70 prosenttia vuodesta 2012. Nykyään yliopistossa on jo lähes 600 yli 63-vuotiasta opiskelijaa. Tampereen yliopiston 12 465:stä perustutkinto-opiskelijasta 678 on iältään 51-61 -vuotiaita. Yli 65-vuotiaita opiskelijoita yliopistolla on tällä hetkellä 77.  Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä arvelee, että hyvin koulutetut suuret ikäluokat ovat aiempia sukupolvia kiinnostuneempia jatkamaan opiskeluita nyt myös eläkeiässä.

Itä-Suomen yliopistossa iäkkäitä opiskelijoita löytyy eniten hoitotieteen, terveyshallintotieteen ja kasvatustieteen parista. Osa eläkeläisopiskelijoista on valinnut pääaineekseen myös sosiaalipolitiikan, kansanterveystieteen ja ympäristötieteen. Yhteistä aloille on, että niiden kautta saa monipuolisesti valmiuksia eri aloille.

Kaikki eläkeläisopiskelijat eivät suunta perustutkintoon, vaan eläkkeellä saattaa esimerkiksi olla aikaa toteuttaa haave tohtorintutkinnosta. Tämä näkyy myös Itä-Suomen yliopistossa, jossa melkein puolet yli 63-vuotiaista opiskelijoista suorittaa tohtorintutkintoa.

Esko Kukkonen suoritti eläkeikäisenä ylioppilastutkinnon ja jatkoi yliopistoon

Esko Kukkosta oli jäänyt kaivelemaan aikoinaan kesken jäänyt ylioppilastutkinto. 73-vuotiaana hän päätti tarttua härkää sarvista ja palata lukion penkille. Myyntijohtajana uransa tehnyt Kukkonen innostui lukion suorittamisesta alun perin tyttärensä kannustamana, mutta tukena idealle oli myös kotipaikkakunnan Rautalammin lukion rehtori. Opiskelu sujui mukavasti, sillä suurimman osan kursseista sai suorittaa itsenäisesti.

Kukkonen sai huomata, että lukio ja opiskelu oli muuttunut 50 vuodessa paljon, Kukkosen mukaan nimenomaan oikeaan suuntaan. Nykyään opettajat ja oppilaat kommunikoivat keskenään ja kaikesta voi keskustella. Ennen vanhaan opettaja kertoi miten asiat ovat, eikä oppilaiden tullut tätä kyseenalaistaa.

Kukkonen jännitti etukäteen aika tavalla sitä, miten oleminen kymmeniä vuosia nuorempien opiskelijoiden kanssa sujuisi. Muut oppilaat suhtautuivat Kukkoseen kuitenkin varsin luontevasti, eikä esimerkiksi ryhmätöissä ollut minkäänlaista ongelmaa. Korkeintaan ikäero näkyi siinä, etteivät ryhmätyökaveritkaan kehdanneet lusmuilla, kun eläkeläispappa hoiti oman osuutensa sujuvasti.

Lukio tuli suoritetuksi, mutta Kukkosen tiedonnälkä ei talttunut. Hyvästä opiskelukokemuksesta innostuneena hän päätti jatkaa opintoja yliopistossa ja valitsi pääaineekseen psykologian, jonka pariin lukio-opettaja oli hänet innostanut. Lisäksi Kukkosta kiinnostaa oppia, miksi ihmisten aivot toimivat tietyllä tavalla ja miten ajatukset muodostuvat.

Marja Irjala suuntaa kasvatustieteiden tohtoriksi

Marja Irjala, 65, aloitti kasvatustieteiden maisterintutkinnon eläkkeelle jäätyään. Työuran myötä Irjalalla oli jo komea CV ja paljon kokemusta nuorten kanssa työskentelystä. Myös hän jännitti opiskelukavereiden suhtautumista mummo-opiskelijaan, mutta kertoo kaikkien ottaneen hänet ystävällisesti vastaan.

Alun perin Irjalan eläkesuunnitelmana oli matkustella maailmalla miehensä kanssa, mutta hänen miehensä menehtyi juuri ennen eläkeikää. Oululainen sisupussi päätti, että hän tarvitsee eläkepäivilleen jotain muuta mihin keskittyä ja haki Tampereen yliopistoon. Pohjana opinnoille oli 1970-luvulla suoritettu kandidaatintutkinto.

Opinnoissa Irjala on saanut innostusta ja motivaatiota työelämän kautta kertyneestä kokemuksesta. Opiskeluissaan hänellä on nyt myös selvä tavoite: maisterintutkinto ja sen jälkeen väitöskirja. Hän ei suunnittele enää hakevansa opintojen jälkeen vakinaista virkaa, mutta uskoo työskentelevänsä projektiluontoisesti tai jatkavansa tutkijana. Irjala kehuu eläkkeellä opiskelemista, sillä nyt on jälleen aikaa keskittyä opintoihin kokopäiväisesti ja opinnoissa pääseekin vauhdilla eteenpäin.

Kategoria: Uutiset

About the Author ()

Comments are closed.